HSY tutki viime syksynä taloyhtiöiden jäteastioiden sisältöjä. Minua jäi mietityttämään biojätteen suuri määrä sekajätteen joukossa; 39 %! Meitä on taloudessani minä ja koira, jolta ei jää mitään syömättä. Keittiössä on kolme jäteastiaa tiskipöydän alla: muovit, biojäte ja sekajäte. Kaapissa on kuusi paperista kaupan kassia, joihin kerään yhteen paperia, yhteen kartonkia, kolmanteen lasia ja pienmetallia, korjauskelvottomat farkut ja liinavaatteet vien kauppaan takaisin ja sitten on omat pussukkansa lääkkeille sekä paristoille.
Eilen oli siivouspäivä. Kaikki kolme samankokoista jäteastiaa olivat täynnä. Sekajätepussi painoi alle kilon. Muovisanko täyttyy joka kerta ensimmäisenä rasioista, joita ei saa hyvällä tahdollakaan puristettua kasaan. En ymmärrä miten pystyisin vähentämän pakkausmuovin määrää. Ja sitten se biojäteastia, joka oli painava; ehkä 3–4 kg. Jäin miettimään mitä sinne menee: teen lehdet, kahvin porot, vihannesten kuorimajäte, appelsiinin kuoret, yrttien multapaakut, ruuanlaittorasva, leikkokukat ja pilaantuneet ja vanhentuneet raaka-aineet. Leivän otan pakastimesta. Se ei pääse enää homehtumaan. Lautasen syön aina tyhjäksi. Osa huonoista päätöksistä tulee tehtyä kaupassa. Ruoka pääse vanhenemaan jos ostan, jotain, josta en kuitenkaan pidä. Isot pakkauskoot ovat ongelma.
Päätin parantaa tapojani ja aloittaa uuden elämän punnitsemalla jokaisen sekajäte- ja biojätepussin sekä merkitsemällä muistiin, mitä ne sisältävät. Noin. Olisiko jotain pitänyt jättää ostamatta. Jotta saisin kerättyä enemmän dataa, tarvitsisin ryhtiliikkeestä kiinnostuneita naapureita. Saammeko kasaan kymmenen vertaishuolestuneen joukon? Soita tai kirjoita! Sovitaan yhteisistä säännöistä.
Ja miten sitä biojätettä joutuu sinne sekajäteastiaan?
Eero-J Ahonala
hankekoordinaattori
Lauttasaari – Hiilineutraali kaupunginosa 2030
eero.ahonala@vanhakaupunki.com
044 589 0155