Hiilineutraali Lauttasaari 2030 -hankkeen asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä kokoontui lokakuussa toistaiseksi viimeistä kertaa. Vierailevina asiantuntijoina olivat kliinisen allergologian emeritusprofessori Tari Haahtela sekä Helsingin kaupungin kaupunkiympäristötoimialan kehityspäällikkö Maria Jaakkola. Aihe herätti paljon mielenkiintoista keskustelua ohjausryhmässä. Tästä voit lukea yhteenvedot molemmista puheenvuoroista.
Tari Haahtela: ”Luontoaskel terveyteen”
Luonto tarjoaa merkittäviä terveyshyötyjä ja vahvistaa suomalaisten hyvinvointia. Suomi on ollut
luontoterveystutkimuksen etulinjassa, johtuen kansallisesta allergiaohjelmasta. Tutkimuksissa
havaittiin 60-luvulla asevelvollisten astman lisääntyminen suurissa ikäluokissa ja pohdittiin, mistä
tämä voi johtua. Keskityttiin ensin resilienssiin, nyt Sitra valmistelee yhdessä kumppaneidensa
kanssa kansallista luontoterveysohjelmaa, joka tuo luonnon terveyshyödyt kiinteäksi osaksi
suomalaisten arkea ja terveydenhuoltoa. Ohjelma käynnistyy vuonna 2026. Sitran
luontoterveysohjelma Fiha ja Hengitysliitto ovat vetäneet luontohengähdys-hanketta ja Lahti
luontoaskel terveyteen-hanketta.
Venäjän Karjalassa, Laatokan pohjoisosassa oli yhteisö, joka oli kiinteässä yhteydessä maaperään.
Täällä eivät allergiat edenneet, kun taas 200 km päässä rajan toisella puolella, Suomessa, allergia
lisääntyi merkittävästi. Laatokassa, jossa oli tuhansia kertoja enemmän mikrobeja, lapset olivat
terveitä. Akateemikko Ilkka Hanskin kotien ympäristöä koskevassa tutkimustyössä havaittiin että,
mitä monimuotoisempi ympäristö ja rikkaampi mikrobisto oli iholla, sen pienempi oli
allergiariski. Havaittiin, että luontokosketuksen vähentyminen vaarantaa terveyttä ja
lisääntyminen puolestaan lisää terveyttä.
Luonnon yli 1000 biogeenisellä kemikaalilla (haihtuvalla orgaanisella yhdisteellä) on soluissa
tulehdusta hillitseviä vaikutuksia. Ihmiskehoa suojaa kaksi kerrosta biodiversiteettiä: elinympäristöjemme mikrobisto ja mikrobisto kehojemme sisäpuolella. Ulompaan kerrokseen vaikuttavat elämänmuodot ympärillämme: maaperä, luonnonvedet, kasvit ja eläimet. Luontokato tapahtuu paitsi meitä ympäröivässä luonnossa myös meissä itsessämme. Ihmisen keho on ekosysteemi,
joka on kytköksissä muuhun ekosysteemiin.
Terveyden biodiversiteettihypoteesi esittää, että kosketus luontoon hyödyttää ihmisen
mikrobistoja, vahvistaa immuunipuolustusta ja siten suojaa sairauksilta. Kaupungistuvien
yhteisöjen hidas erkaantuminen muusta luonnosta aiheuttaa suurenevan
kansanterveysongelman. Kaupungistuneen ihmisen luontopuute heikentää immuunisäätelyä ja
aiheuttaa matala-asteista tulehdusta. Allergia ja astma ovat signaalisairauksia. Masennus, 2-
tyypin diabetes ja jopa Alzheimerin tauti lisääntyvät, mitä vahvempi on kaupungistumisen aste.
Hyviä uutisiakin löytyy, Helsingin ja Tampereen yliopistojen toteuttamassa ADELEekosysteemihankkeessa tutkittiin mikrobialtistuksen hyviä vaikutuksia ihmisen vastustuskykyyn. Kun hankkeessa rikastettiin päiväkodin hiekkalaatikoita mikrobeilla, vaikutus nähtiin jo kahdessa viikossa, lasten immuunitasapaino korjaantui.
Kansallisen allergiaohjelma 2008-2018 muutti asenteita ja pienensi sairastavuutta. Ohjelman myötä kertyi säästöjä epäsuorissa terveydenhoitokustannuksissa vähentynein poissaoloin. Allergiasta ja astmasta aiheutuvat vuosittaiset suorat ja epäsuorat kustannukset vähenivät jopa 30 %. Verrattaessa vuosia 2007 ja 2018, säästö oli jopa 1,2 miljardia. Valtavia säästöpotentiaaleja on edelleen näkyvissä, kun otetaan kaupunkiin luonnon elementtejä takaisin.
Esimerkkejä luontoterveysvinkeistä:
- Liiku säännöllisesti, 2-4h viikoittain luonnossa, viheralueella, puistossa tai metsässä
- Vältä tarpeettomia puhdistus- ja desinfektioaineita sekä hyönteismyrkkyä
- Lisää sosiaalista kanssakäymistä
- Nauti monimuotoista, kasvispainotteista ravintoa
- Kasvata jotakin vihreää itse
- Lisää viherseinä työpaikalle
- Harkitse kotieläintä, koiraa tai muuta
3-30-300-periaatteen mukaan jokaisen pitäisi nähdä vähintään kolme isoa puuta kotinsa
ikkunoista, asuinalueen latvuspeittävyyden tulisi olla vähintään 30 prosenttia ja kotoa saisi olla
lähimmälle viheralueelle enintään 300 metrin matka. NBSI-instituutin (Nature Based Solutions
Institute) kehittämän nyrkkisäännön tavoitteena on kehittää vihreämpiä, terveellisempiä ja
kestävämpiä kaupunkeja, kyliä ja naapurustoja. Luonnon tulisi olla kaikkien käden ulottuvilla.
Kansansairauksien torjunta, luontokadon ja ilmastokriisin ymmärtäminen yhteisenä tavoitteena
palvelee koko elollista maailmaa. Erityisesti lasten luontoläheisyyteen keskittyminen on tärkeää, koska immuunitasapaino kehittyy ensimmäisten 3- 5 ikävuoden aikana. Mahdollisuudet vaikuttaa lasten terveyteen ovat tällöin suuret. Myös vanhusten hoidossa tämä on tärkeää, ohjeeksi sopii: ”koira kainaloon ja ulos istumaan”. Suurkouluja ja päiväkoteja ja keinotekoisia pihapinnoitteita parempia ovat pienet yksiköt ja lähiluonto.
Maria Jaakkola: ”Luonnon terveysvaikutusten huomioiminen Helsingin
kaupungin toimissa”
Maisema-arkkitehti, TkT Maria Jaakkola esitteli kaupungin tutkimushankkeita ja selvityksiä.
Hän kertoi, että Helsinki on ollut WHO:n Healthy Cities -verkoston jäsen vuodesta 2020.
Verkostossa jaetaan hyviä käytäntöjä, edistetään terveellisemmän kaupunkimme käytäntöjä sekä
opitaan muilta kaupungeilta.
Tavoitteena on luonto-, ilmasto- ja ihmisviisas kaupunki. Mihin asioihin kaupunki pystyy
vaikuttamaan: viher- ja virkistysalueiden riittävyyteen, turvallisuuden tunteeseen, viihtyisyyteen,
kaupungin käveltävyyteen ja pyöräiltävyyteen, puhtaaseen ilmaan ja veteen sekä ilmastonmuutokseen varautumiseen. Vihreästä ympäristöstä saadaan selviä terveyshyötyjä: mm. stressin hallinta paranee ja ympäristöaltisteet lieventyvät. Luonnon monimuotoisuuden, virkistysarvojen sekä rikkaan kulttuuriympäristön huomioiminen vihreässä kaupunkiympäristössä tuovat hyötyä sekä kaupungin talouteen että asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin.
Helsingin strategiaan on kirjattu, että Helsingissä jokainen voi hyvin. Tärkeänä osana on
viherrakenteen vahvistaminen. Kaikki toimialat ovat sitoutuneet hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiseen. Kestävyysperiaatteiksi on märitelty liikkumisen edistäminen, viherverkoston ja
virkistyspalveluiden kehittäminen sekä luontopohjainen suunnittelu.
Tavoitteellinen viher- ja virkistysverkostokartta VISTRA sisältää Helsingin viher- ja
virkistysverkoston muodostavat osatekijät. Niitä ovat vihersormet, merellinen sinikämmen,
viherlinjat, kaupunginosapuistot ja muut kaavoitetut puistoalueet sekä erilaiset reitit ja yhteydet.
Kartta palvelee maankäytön suunnittelua ja yleisten alueiden kehittämistä tarkentaen
yleiskaavan Virkistys- ja viherverkosto 2050-teemakartan sisältöä. Kartta havainnollistaa viher- ja
virkistysverkoston jatkuvuuden kehittämistä. Tavoitteena on lähipuistojen monimuotoisuus ja
saavutettavuus 300 metrin sisällä. Viheralueen määrä m2/as tulisi vielä määritellä.
Luonnonvarakeskuksen VIRKKU-tutkimushankkeessa tutkittiin kaupunkimetsien kulumista ja
ihmisten virkistyskokemuksia monimuotoisuudeltaan erilaisissa metsäympäristöissä.
Virkistyskäyttö kuluttaa väistämättä kasvillisuutta. VIRKKU-hankkeen tutkimuksen mukaan
suuremmissa kaupungeissa metsät olivat keskimäärin kuluneempia kuin pienemmissä
kaupungeissa. Kuluneisuus oli hillitympää laajemmilla metsäalueilla kuin pienissä metsäsaarekkeissa. Kun väestön tiheys kasvaa riittävän suureksi, ei lähimaiseman suurempi metsäisyyskään riitä suojaamaan metsää kulutukselta.
Luonnon monimuotoisuuden lisäksi tärkeää on maiseman monimuotoisuus, merenrannat,
historialliset puistot, luonnonsuojelualueet sekä metsäiset alueet. Tavoitteina ovat käveltävyyden parantaminen kaupunkitilassa, joukkoliikenteen pysäkkien ja palveluiden parempi
saavutettavuus. Kriteerit päiväkotien pihojen pinta-alalle ovat tarpeen.
Kaupunki on tehnyt runsaasti selvityksiä, mm. metsä-, niitty-, sini- ja katuvihreän
verkostoselvitykset on laadittu.
- Metsäverkostoselvityksen tavoitteena on varmistaa metsä- ja puustoisen verkoston ja
sille ominaisten lajien säilyttäminen. - Niittyjen systemaattinen kehittäminen tukee kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja
ehkäisee omalta osaltaan luontokadon etenemistä kaupungissa. - Siniverkosto on määritelty Helsingin merialueen, merenlahtien, jokien, lampien, purojen,
avo-ojien, rantabiotooppien sekä merenalaisen luonnon muodostamaksi ekologiseksi
verkostoksi, jota kehitetään luontoarvot huomioon ottaen. - Helsingin katuvihreäselvityksen tarkoituksena on kartoittaa katuvihreän nykytila,
tunnistaa kehittämistarpeita ja esittää toimenpiteitä katuympäristön vehreyden
lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi. Selvitys auttaa kohdentamaan katuvihreän lisäämistä
alueille, joilla se on kaikkein vaikuttavinta.
Koko kaupungin latvuspeittävyys on 29%, vaihdellen kaupunginosittain 4%:sta 65%:iin. Helsingin
latvuspeittävyysluvut osoittavat, että kaupunginosatasolla erot ovat suuret ja toimia tarvitaan.
Puut ja kasvillisuus estävät kaupunginosien muuttumista tukahduttavan kuumiksi
ilmastonmuutoksen edetessä.
Haaganpuron ennallistaminen sekä hulevesien hallintahankkeet ovat esimerkkejä asukasystävällisestä kaupungista – yhdessä asukkaiden kanssa tekemisestä.
Paikkatyökalu, eli alun perin Skotlannissa kehitetty Place Standard Tool, on paikkojen ja alueiden arviointiin kehitetty yksinkertainen työkalu. Työkalu auttaa pohtimaan paikan ominaisuuksia, mitä asuinalueilla on hyvin ja mitä voisi kehittää. Työkalun teemat on valittu niiden vaikuttavuuden perusteella terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Suunnittelijoille ja virkamiehille on laadittu käsikirja ”Kaupunkitilaohje”, jonka avulla saavutetaan
Helsingin kaupunkiympäristölle asetetut tavoitteet. Esimerkkinä on ilmastonäkökulman huomioiminen osana kaikkea kaupungin päätöksentekoa ja erityisesti kaupunkirakentamisessa,
liikkumisessa ja energiaratkaisuissa. Suunnitteluratkaisuilla varaudutaan lisääntyneisiin helle- ja
kuivuusjaksoihin, myrskyihin, tuulisuuteen sekä voimakkaisiin sateisiin. Tässä muutama:
- Lisätään puiden ja muun vehreyden määrää kaupunkitilassa ja monipuolistetaan
istutettavaa kasvillisuutta. Rakennus- ja liikennehankkeissa selvitetään aina vaihtoehto
säästää mahdollisimman paljon puustoa ja muuta kasvillisuutta. - Parannetaan katutilojen hulevesien hallintaa ja varataan hulevesille tilaa. Parannetaan
hulevesien laadun hallintaa. - Suositaan rantojen säilyttämistä luonnontilaisen kaltaisina.
Koosteen kirjoitti esitysten pohjalta: Marja Lahtinen