Ruokahävikin vähentäminen oli Lauttasaari-Seuran Hiilineutraali Lauttasaari -hankkeen, Lauttasaaren Marttayhdistyksen ja Lapinlahden Lähteen yhteisen ruokatapahtuman yhtenä aiheena. Se oli samalla varaslähtö kansalliselle hävikkiviikolle Hävikkiviikko 22.–28.9.2025 | Kuluttajaliitto.

Helsingin Lapinlahden Lähteellä 20.9. pidetyssä ruokatapahtumassa yhdistyivät hienosti käytännön esimerkit ”maistelutorilla” ja kiinnostavat esitykset hävikin vähentämisen keinoista. Ruokahävikkiä syntyy Suomessakin suuria määriä, Luken tilastojen mukaan yli 300 miljoonaa kiloa vuodessa. Hävikkiä syntyy kotitalouksissa, teollisuudessa, kaupassa ja ravitsemuspalveluista. Tämä osoittaa, ettei hävikkiä voi vähentää merkittävästi keskittymällä vain yhteen alueeseen.

Tapahtuman esitykset toivat kirkkaasti esiin hävikin moninaisuuden. Kuluttajaliiton koordinoiman Hävikkihyppy -hankkeen koordinaattori Ilo Bruun korosti, että kotona hävikkiä voi vähentää pienillä, mutta merkityksellisillä muutoksilla, kuten jääkaapin säännöllisellä läpikäynnillä ja pakastamalla ruokia ja raaka-aineita silloin, kun niiden määrä ylittää välittömän käyttötarpeen. Hävikkihyppy-hanke – Tehdään yhdessä loikka kohti kestävämpää ruokajärjestelmää! | Kuluttajaliitto.

Koordinaattori Henna Kärki Keski-Uudenmaan ruoka-apuhankkeesta toi esiin, miten ruoka-avun systemaattinen kehittäminen on auttanut kanavoimaan käyttöön ruokaa, joka muuten voisi päätyä hävikiksi. Ruoka-avusta on tullut yhteiskunnallinen palvelu, joka auttaa osaltaan lieventämään yhteiskunnan eriarvoistumisen kielteisiä seurauksia. Henna korosti, että ruoka-apu ei vain järjestä ruokaa tarvitseville, vaan on myös yhteisöllistä toimintaa, joka tuo ihmisiä yhteen (ks. Ruoka-apu.fi – Enemmän kuin ruokaa). Ruoka-apu nojaa vahvasti vapaaehtoistyöhön, jossa yhteisöllisyys korostuu. Ammattimaisuus voi puolestaan tarjota polkuja takaisin työelämään.

’Ruoka-apu’ voi olla omatoimista. Ronja Tammenpää kertoi Aalto yliopiston kansanvälisen mallin mukaisesta Food Sharing toiminnasta, jossa opiskelijat kanavoivat polkuetäisyydellä sijaitsevien yhteistyökumppaneiden raaka-aineita ja ruokia käyttöön ennen kuin ne päätyvät hävikiksi. Ks. Introducing CS Students’ Sustainability Initiatives: Aalto Foodsharing | Aalto University. Opiskelijoidenkin ruoanjaossa korostuu yhteisöllisyys, mutta myös aktivismi: dyykkaus paljastaa, että jotkut yritykset pyrkivät piilottamaan hävikkiään.

ResQ Clubin toiminta osoittaa, että ruokahävikin välttäminen voi olla myös taloudellinen mahdollisuus. Meistä – ResQ Club. Taru Parikka kuvasi, miten ResQ Club tuo yhteen niitä, joilla on kysyntään nähden liikaa ruokaa tai ruoka-aineita, ja niitä, jotka haluavat hyödyntää muuten hävikiksi päätyvää. ResQ Club tukkii siis hävikkivirtoja, jotka syntyvät ravitsemuspalveluissa, kaupassa ja teollisuudessa.

Esitysten yhteinen viesti oli se, että hävikkiä ei synny vain satunnaisesti, kun jokin asia ei toimi. Kyse on järjestelmävirheestä, ja korjaustoimien pitää kohdistua moniin nykyisiin käytäntöihin. Hieman yllättävästi ensimmäinen askel voi olla se, että tunnistetaan hävikkiä ongelmaksi. Kaikki puhujat olivat törmänneet haasteisiin, jotka johtuvat hävikin olemassaolon kieltämisestä. Seurauksena on, että vielä ruoaksi kelpaava tavara päätyy jätteeksi. Se voi johtua mainehaitan pelosta (”ei meidän tuotteemme päädy roskikseen”), käytännön vaikeuksista (”ylijäämä pitää saada nopeasti pois, ettei häiritse toimintaa”) tai tiedon puutteesta (”ei tämä enää kelpaa mihinkään”).

Minkä tahansa järjestelmän muuttaminen vaati yleensä monta toisiinsa kytkeytyvää pienempää muutosta ja oivallusta. Ruokatapahtuman puheenvuorot ja käyty keskustelu osoittivat tämän selvästi. Pelkät kehotukset vähentää hävikkiä eivät riitä. On todennäköistä, että tarvitaan taloudellisia kannustimia ja sanktioita, jotka kannustavat eri toimijoita löytämään keinoja hävikin todelliseksi vähentämiseksi. EU:ssa lainsäädäntö on kehittymässä tähän suuntaan.

Hävikin määrä ei ole luonnonlain kaltainen vakio, vaan siihen kyetään vaikuttamaan, kunhan asenteet, lainsäädäntö, tieto, jakelujärjestelmät ja taloudelliset kannustimet kohtaavat oikealla tavalla. Hävikkiviikon tapahtumat tarjoavat monia mahdollisuuksia kuulla asiasta lisää ja käynnistää kokeiluja. Ne voivat olla alkuun pienimuotoisia, kuten Aalto yliopiston opiskelijoiden Food Sharing, ne voivat toteutua yhteistyössä ruoka-avun ammattilaisten kanssa, tai niissä voidaan tähdätä taloudelliseen toimintaan, kuten ResQ Clubin mallissa. Lauttasaari-Seura, Marttayhdistykset ja Pro Lapinlahti voivat kansalaisjärjestöinä vauhdittaa kehitystä pitämällä aihetta esillä ja tarjoamalla kohtaamispaikkoja, joissa voi vaihtaa kokemuksia.

Teksti: Mikael Hildén

Kuva: Ronja Tammenpää